Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto sisäliikuntahallista  
Liittyy asiahallinnan asiaan:  
LPR/532/00.00.01.06/2018  
Esittelijä:  
puh.  
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen  
toimialajohtaja Tuija Willberg  
040 070 5875  
Valmistelija/lisätiedot:  
puh.  
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen  
toimialajohtaja Tuija Willberg  
040 070 5875  
Oheismateriaali  
1. a: Lausuntopyyntö toimitilatoimikunnalta monitoimiareenasta  
ja sisäliikuntahallista  
2. d: Sisäliikuntahallin loppuraportti  
3. g: Urheiluseurojen lausunnot sisäliikuntahallista  
Toimitilatoimikunta on pyytänyt 31.8.2020 tekemällään  
päätöksellä lasten ja nuorten lautakunnalta lausuntoa 30.9.2020  
mennessä sisäliikuntahallin loppuraportista sekä  
toimitilatoimikunnan käsittelyssä olleesta viranhaltijaesityksestä.  
Loppuraportti kustannustietoineen sekä em. viranhaltijaesitys on  
oheismateriaalina.  
Hankesuunnitteluvaiheen kaikki aineisto sekä muu  
asiakokonaisuuteen liittyvä aineisto on nähtävillä kaupungin  
kotisivulla:  
Seurojen lausunnot sekä muut lausunnot sisäliikuntahallista ovat  
oheismateriaalina.  
Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteena on talouden  
lisäksi mm. hyvinvoivat asukkaat ja elinvoimainen kaupunki.  
Strategiaa toteutetaan mm. Sykettä ja säpinää -erillisohjelmalla.  
Ohjelman päämääränä on rakentaa elävä tapahtumakaupunki  
matkailua tukevia rakenteita ja infrastruktuuria kehittäen sekä  
tarjota asukkaille harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia,  
erityisesti lapsille ja nuorille. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen  
toimialan strategisessa kehittämisohjelmassa tavoitteena on mm.  
liikkuvat asukkaat sekä hyvinvoivat lapset ja nuoret.  
Uusien sisäliikuntatilojen rakentaminen edistää kaupungin  
strategisten tavoitteiden saavuttamista. Uusia isoja, palloiluun  
sopivia sisäliikuntasaleja on viime vuosina rakennettu Pontuksen  
kouluun, Lappeen kouluun ja Myllymäen kouluun ja rakennetaan  
Lauritsalan kouluun ja Sammontaloon. Myös uusiin päiväkoteihin  
on sijoitettu erityisesti lasten liikuntaan sopivia saleja mm.  
Joutsenon, Hovinpellon, Kesämäen, Lauritsalan, Myllymäen,  
Lappeen päiväkoteihin. Isoja palloiluun sopivia saleja on myös  
Joutsenon koulun tuntumassa Joutseno-hallissa. Myös muiden  
päiväkotien ja koulujen yhteydessä on pienempiä liikuntasaleja.  
Osa sisäliikuntapaikoista on poistunut ja poistuu koulujen  
toimintojen yhdistämisen yhteydessä. Kaupungissa on myös  
yksityisiä palloiluun sopivia saleja.  
Uuden, monipuolisen sisäliikuntahallin tarve on liikunnan  
järjestämisen näkökulmasta kuitenkin ilmeinen ja sitä on toivottu  
Lappeenrantaan jo pitkään.  
Sisäliikuntahallin loppuraportti on hyvä ja monipuolinen. Amiksen  
lämmitettävän hiekkatekonurmen paikalle rakennettavaksi esitetty  
sisäliikuntahalli mahdollistaisi samanaikaisesti yleisurheilun ohella  
myös koululiikuntaa tai monia eri lajeja, kuten jalkapalloa, futsalia,  
pesäpalloa, salibandyä ym.  
Loppuraportin mukaan yleisurheilun juoksuradan sisään jäävä  
väliverhoilla radasta erotettava keskialue ei olisi virallinen jalka-  
tai pesäpallokenttä, mutta harjoittelukäyttöön kuitenkin soveltuva.  
Se olisi kooltaan noin 1550 m2 (42 x 37 m) ja voidaan  
väliverhoilla jakaa esim. kolmeen suureen liikuntasalilohkoon.  
Hallin käyttömahdollisuuksia on kuvattu tarkemmin raportissa.  
Jotta sisäliikuntahalli olisi tehokkaassa ja monipuolisessa  
käytössä, tulee tilat olla helposti muunnettavissa eri lajien  
käyttöön.  
Kimpisen koulu ja lukio käyttävät niiden välittömässä  
läheisyydessä olevaa urheilutaloa omien liikuntatilojensa lisäksi.  
Myös samalla alueella sijaitseva Ammattiopisto Sampo tarvitsee  
sisäliikuntatiloja. Näillä oppilaitoksilla liikuntatilojen tarve on  
sisäliikuntakaudella (lokakuu- huhtikuu) ollut suurempi kuin  
nykyisin käytettävissä olevat tilat. Myös syksyisin ja keväisin  
toteutettavat, noin kaksi viikkoa kestävät ylioppilaskirjoitukset  
tarvitsevat tarkoituksenmukaisen valvonnan järjestämiseksi isoja  
tiloja. Sen vuoksi Kimpisen koulukeskuksen liikuntatiloja on  
käytetty ylioppilaskirjoituksiin ja kokeiden aikana salit ovat olleet  
poissa sekä koulujen että myös iltakäyttäjien liikuntakäytöstä.  
Päiväkodeilla ei juurikaan ole tarvetta sisäliikuntahallin tarjoamille  
tiloille. Peruskouluilla, kävelymatkan päässä sijaitsevia kouluja  
lukuun ottamatta, ei ole säännöllistä mahdollisuutta hyödyntää  
sisäliikuntahallia liikuntatunneilla. Koulujen oppituntikäytön  
kannalta on olennaista, että tilat ovat nopeasti ja helposti  
muutettavissa erilaiseen liikuntakäyttöön. Yhtä tai muutamaa  
ryhmää laajempiin päiväkotien ja koulujen urheilupäiviin tai -  
tilaisuuksiin sisäliikuntahalli antaa hyvät puitteet.  
Lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaan sisäliikuntahalli tuo uusia  
mahdollisuuksia. Seurojen järjestämä junioritoiminta on laajaa ja  
osallistujajoukko on suuri. Sisäliikuntahalli lisää käytettävissä  
olevia harrastuspaikkoja ja parantaa liikkumismahdollisuuksia. Se  
mahdollistaa myös muiden olemassa olevien salitilojen jakamisen  
iltakäyttäjien kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. Iltakäytössä  
olevista liikuntatiloista on ollut kaupungin taajama-alueella  
enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Sisäliikuntahalli lisää myös  
lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada lähikoulujen salitiloja  
iltakäyttöön, jos aikuiskäyttäjiä siirtyy sisäliikuntahalliin.  
Sisäliikuntahallin rakentaminen Amiksen lämmitettävän  
hiekkatekonurmen paikalle edellyttää hiekkatekonurmen  
siirtämistä hieman itään päin. Sisäliikuntahallin alle jää osa  
puulajipuistosta. Arboretumin supistuvan alueen puut tulee siirtää  
uuteen paikkaan ja huolehtia puulajipuiston olemassaolosta.  
Muutoin sisäliikuntahallille suunniteltu paikka on  
tarkoituksenmukainen ja sopiva.  
Sisäliikuntahalli suunnitellulle paikalle lisää erilaisten tapahtumien  
ja tilaisuuksien järjestämismahdollisuuksia Lappeenrannassa.  
Suuria tapahtumia järjestettäessä myös muut Kimpisen alueen  
liikuntatilat ja -paikat sekä oppilaitosten monipuoliset tilat ovat  
helposti saavutettavissa.  
Sisäliikuntahallin käyttökulujen on arvioitu lisäävän kaupungin  
menoja n. 600 000 euroa/vuosi. Tuloja hallista arvioidaan  
saatavan 100 000 – 150 000 euroa/vuosi. Raportin alustavien  
arvioiden mukaan sisäliikuntahallin vuotuiset nettokäyttömenot  
tulevat olemaan noin 450 000 – 500 000 euroa vuodessa.  
Koulut voivat käyttää sisäliikuntahallia vain, jos se on kouluille  
maksutonta, tai koulujen käyttömenoja kasvatetaan  
käyttömaksuja vastaavalla summalla.  
Mikäli sisäliikuntahallin käyttömenot kerätään hallin käyttäjiltä,  
voivat maksut muodostaa joillekin harrastamisen esteitä. Jos  
lisääntyvät käyttömenot katetaan nostamalla kaikkia kaupungin  
liikuntapaikkojen maksuja, voi sillä olla kielteinen vaikutus  
liikunnan harrastajien määrään sekä liikkumistiheyteen.  
Sisäliikuntahallin rakentaminen ja käyttömenojen kattaminen ei  
saisi heikentää minkään käyttäjäryhmän mahdollisuuksia terveyttä  
edistävään liikuntaan. Tavalla tai toisella tulee huolehtia, että  
käyttömaksut eivät estä lasten ja nuorten liikkumista tai muuta  
harrastustoimintaa.  
Toimitilatoimikunnan käsittelyssä olleessa viranhaltijaesityksessä  
kannetaan huolta sisäliikuntahallin ja monitoimiareenan  
aiheuttamien kaupungin menojen kasvusta ja menojen  
kattamisesta. Viranhaltijaesityksessä todetaan, että jos näiden  
hankkeiden ja muiden elinvoimaa tavoittelevien hankkeiden  
positiiviset tulovaikutukset kaupungin tuloslaskelmassa eivät riitä  
kattamaan kasvavia menoja, tulee tämä epäsuhta ratkaista muilla  
keinoin kuin lasten ja nuorten peruspalvelujen karsimisella.  
Terveelliset ja turvalliset liikuntapaikat ovat tärkeitä investointeja,  
mutta ne eivät saa siirtää tai viivästyttää lasten ja nuorten  
palveluiden muita tilainvestointeja.  
Esittelijän ehdotus  
Lasten ja nuorten lautakunta puoltaa sisäliikuntahallin  
rakentamista 4.9.2020 päivätyn loppuraportin mukaisesti Amiksen  
lämmitettävän tekonurmen päälle ja tekonurmen siirtämistä ja  
peruskorjaamista sekä esittää edellä olevan lausuntonaan. Lasten  
ja nuorten lautakunta katsoo, että rakennettava sisäliikuntahalli  
edistää lasten ja nuorten liikkumis- ja harrastamismahdollisuuksia,  
mutta liikuntatilojen käyttömenojen korotukset eivät saa estää  
lasten ja nuorten liikkumisharrastusta. Lisäksi lautakunta  
edellyttää, että koulujen liikuntatilojen mahdolliset lisääntyvät  
kustannukset lisätään lasten ja nuorten palveluiden  
käyttömenoihin. Lasten ja nuorten lautakunta yhtyy näkemykseen,  
että mikäli näiden hankkeiden ja muiden elinvoimaa tavoittelevien  
hankkeiden positiiviset tulovaikutukset kaupungin  
tuloslaskelmassa eivät riitä kattamaan kasvavia menoja, tulee  
tämä epäsuhta ratkaista muilla keinoin kuin lasten ja nuorten  
peruspalvelujen karsimisella.  
Päätös  
Asiasta käydyn keskustelun aikana Ilpo Heltimoinen ehdotti Taija  
Myyrän ja Timo Lammen kannattamana, että esittelijän ehdotus  
hyväksytään muuten, mutta loppuun lisätään, että ”Lasten ja  
nuorten lautakunta edellyttää pesäpallon harjoitustilojen  
turvaamisen esimerkiksi ostopalveluna”.  
Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu  
ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti  
äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän  
ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ilpo  
Heltimoisen tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys  
hyväksyttiin.  
Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kolme (3) lasten ja  
nuorten lautakunnan jäsentä (Iljin, Koskenranta, Puolakka)  
äänestivät JAA ja seitsemän (7) lasten ja nuorten lautakunnan  
jäsentä (Alander, Heltimoinen, Ikävalko, Lampi, Myyrä,  
Pykäläinen, Moilanen) äänestivät EI. Yksi jäsen oli poissa.  
Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän  
ehdotuksen Ilpo Heltimoisen ehdottamalla lisäyksellä.  
Täytäntöönpano  
Toimitilatoimikunta