Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto sisäliikuntahallista

Liittyy asiahallinnan asiaan:

LPR/532/00.00.01.06/2018

Esittelijä:

puh.

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen

toimialajohtaja Tuija Willberg

040 070 5875

Valmistelija/lisätiedot:

puh.

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen

toimialajohtaja Tuija Willberg

etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

040 070 5875

Oheismateriaali

1. a: Lausuntopyyntö toimitilatoimikunnalta monitoimiareenasta

ja sisäliikuntahallista

2. d: Sisäliikuntahallin loppuraportti

3. g: Urheiluseurojen lausunnot sisäliikuntahallista

Toimitilatoimikunta on pyytänyt 31.8.2020 tekemällään

päätöksellä lasten ja nuorten lautakunnalta lausuntoa 30.9.2020

mennessä sisäliikuntahallin loppuraportista sekä

toimitilatoimikunnan käsittelyssä olleesta viranhaltijaesityksestä.

Loppuraportti kustannustietoineen sekä em. viranhaltijaesitys on

oheismateriaalina.

Hankesuunnitteluvaiheen kaikki aineisto sekä muu

asiakokonaisuuteen liittyvä aineisto on nähtävillä kaupungin

kotisivulla:

https://www.lappeenranta.fi/fi/Kaupunkimme/Monitoimiareena-ja-

sisaliikuntahalli

Seurojen lausunnot sekä muut lausunnot sisäliikuntahallista ovat

oheismateriaalina.

Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteena on talouden

lisäksi mm. hyvinvoivat asukkaat ja elinvoimainen kaupunki.

Strategiaa toteutetaan mm. Sykettä ja säpinää -erillisohjelmalla.

Ohjelman päämääränä on rakentaa elävä tapahtumakaupunki

matkailua tukevia rakenteita ja infrastruktuuria kehittäen sekä

tarjota asukkaille harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia,

erityisesti lapsille ja nuorille. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen

toimialan strategisessa kehittämisohjelmassa tavoitteena on mm.

liikkuvat asukkaat sekä hyvinvoivat lapset ja nuoret.

Uusien sisäliikuntatilojen rakentaminen edistää kaupungin

strategisten tavoitteiden saavuttamista. Uusia isoja, palloiluun

sopivia sisäliikuntasaleja on viime vuosina rakennettu Pontuksen

kouluun, Lappeen kouluun ja Myllymäen kouluun ja rakennetaan

Lauritsalan kouluun ja Sammontaloon. Myös uusiin päiväkoteihin

on sijoitettu erityisesti lasten liikuntaan sopivia saleja mm.

Joutsenon, Hovinpellon, Kesämäen, Lauritsalan, Myllymäen,

Lappeen päiväkoteihin. Isoja palloiluun sopivia saleja on myös

Joutsenon koulun tuntumassa Joutseno-hallissa. Myös muiden

päiväkotien ja koulujen yhteydessä on pienempiä liikuntasaleja.

Osa sisäliikuntapaikoista on poistunut ja poistuu koulujen

toimintojen yhdistämisen yhteydessä. Kaupungissa on myös

yksityisiä palloiluun sopivia saleja.

Uuden, monipuolisen sisäliikuntahallin tarve on liikunnan

järjestämisen näkökulmasta kuitenkin ilmeinen ja sitä on toivottu

Lappeenrantaan jo pitkään.

Sisäliikuntahallin loppuraportti on hyvä ja monipuolinen. Amiksen

lämmitettävän hiekkatekonurmen paikalle rakennettavaksi esitetty

sisäliikuntahalli mahdollistaisi samanaikaisesti yleisurheilun ohella

myös koululiikuntaa tai monia eri lajeja, kuten jalkapalloa, futsalia,

pesäpalloa, salibandyä ym.

Loppuraportin mukaan yleisurheilun juoksuradan sisään jäävä

väliverhoilla radasta erotettava keskialue ei olisi virallinen jalka-

tai pesäpallokenttä, mutta harjoittelukäyttöön kuitenkin soveltuva.

Se olisi kooltaan noin 1550 m2 (42 x 37 m) ja voidaan

väliverhoilla jakaa esim. kolmeen suureen liikuntasalilohkoon.

Hallin käyttömahdollisuuksia on kuvattu tarkemmin raportissa.

Jotta sisäliikuntahalli olisi tehokkaassa ja monipuolisessa

käytössä, tulee tilat olla helposti muunnettavissa eri lajien

käyttöön.

Kimpisen koulu ja lukio käyttävät niiden välittömässä

läheisyydessä olevaa urheilutaloa omien liikuntatilojensa lisäksi.

Myös samalla alueella sijaitseva Ammattiopisto Sampo tarvitsee

sisäliikuntatiloja. Näillä oppilaitoksilla liikuntatilojen tarve on

sisäliikuntakaudella (lokakuu- huhtikuu) ollut suurempi kuin

nykyisin käytettävissä olevat tilat. Myös syksyisin ja keväisin

toteutettavat, noin kaksi viikkoa kestävät ylioppilaskirjoitukset

tarvitsevat tarkoituksenmukaisen valvonnan järjestämiseksi isoja

tiloja. Sen vuoksi Kimpisen koulukeskuksen liikuntatiloja on

käytetty ylioppilaskirjoituksiin ja kokeiden aikana salit ovat olleet

poissa sekä koulujen että myös iltakäyttäjien liikuntakäytöstä.

Päiväkodeilla ei juurikaan ole tarvetta sisäliikuntahallin tarjoamille

tiloille. Peruskouluilla, kävelymatkan päässä sijaitsevia kouluja

lukuun ottamatta, ei ole säännöllistä mahdollisuutta hyödyntää

sisäliikuntahallia liikuntatunneilla. Koulujen oppituntikäytön

kannalta on olennaista, että tilat ovat nopeasti ja helposti

muutettavissa erilaiseen liikuntakäyttöön. Yhtä tai muutamaa

ryhmää laajempiin päiväkotien ja koulujen urheilupäiviin tai -

tilaisuuksiin sisäliikuntahalli antaa hyvät puitteet.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaan sisäliikuntahalli tuo uusia

mahdollisuuksia. Seurojen järjestämä junioritoiminta on laajaa ja

osallistujajoukko on suuri. Sisäliikuntahalli lisää käytettävissä

olevia harrastuspaikkoja ja parantaa liikkumismahdollisuuksia. Se

mahdollistaa myös muiden olemassa olevien salitilojen jakamisen

iltakäyttäjien kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. Iltakäytössä

olevista liikuntatiloista on ollut kaupungin taajama-alueella

enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Sisäliikuntahalli lisää myös

lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada lähikoulujen salitiloja

iltakäyttöön, jos aikuiskäyttäjiä siirtyy sisäliikuntahalliin.

Sisäliikuntahallin rakentaminen Amiksen lämmitettävän

hiekkatekonurmen paikalle edellyttää hiekkatekonurmen

siirtämistä hieman itään päin. Sisäliikuntahallin alle jää osa

puulajipuistosta. Arboretumin supistuvan alueen puut tulee siirtää

uuteen paikkaan ja huolehtia puulajipuiston olemassaolosta.

Muutoin sisäliikuntahallille suunniteltu paikka on

tarkoituksenmukainen ja sopiva.

Sisäliikuntahalli suunnitellulle paikalle lisää erilaisten tapahtumien

ja tilaisuuksien järjestämismahdollisuuksia Lappeenrannassa.

Suuria tapahtumia järjestettäessä myös muut Kimpisen alueen

liikuntatilat ja -paikat sekä oppilaitosten monipuoliset tilat ovat

helposti saavutettavissa.

Sisäliikuntahallin käyttökulujen on arvioitu lisäävän kaupungin

menoja n. 600 000 euroa/vuosi. Tuloja hallista arvioidaan

saatavan 100 000 – 150 000 euroa/vuosi. Raportin alustavien

arvioiden mukaan sisäliikuntahallin vuotuiset nettokäyttömenot

tulevat olemaan noin 450 000 – 500 000 euroa vuodessa.

Koulut voivat käyttää sisäliikuntahallia vain, jos se on kouluille

maksutonta, tai koulujen käyttömenoja kasvatetaan

käyttömaksuja vastaavalla summalla.

Mikäli sisäliikuntahallin käyttömenot kerätään hallin käyttäjiltä,

voivat maksut muodostaa joillekin harrastamisen esteitä. Jos

lisääntyvät käyttömenot katetaan nostamalla kaikkia kaupungin

liikuntapaikkojen maksuja, voi sillä olla kielteinen vaikutus

liikunnan harrastajien määrään sekä liikkumistiheyteen.

Sisäliikuntahallin rakentaminen ja käyttömenojen kattaminen ei

saisi heikentää minkään käyttäjäryhmän mahdollisuuksia terveyttä

edistävään liikuntaan. Tavalla tai toisella tulee huolehtia, että

käyttömaksut eivät estä lasten ja nuorten liikkumista tai muuta

harrastustoimintaa.

Toimitilatoimikunnan käsittelyssä olleessa viranhaltijaesityksessä

kannetaan huolta sisäliikuntahallin ja monitoimiareenan

aiheuttamien kaupungin menojen kasvusta ja menojen

kattamisesta. Viranhaltijaesityksessä todetaan, että jos näiden

hankkeiden ja muiden elinvoimaa tavoittelevien hankkeiden

positiiviset tulovaikutukset kaupungin tuloslaskelmassa eivät riitä

kattamaan kasvavia menoja, tulee tämä epäsuhta ratkaista muilla

keinoin kuin lasten ja nuorten peruspalvelujen karsimisella.

Terveelliset ja turvalliset liikuntapaikat ovat tärkeitä investointeja,

mutta ne eivät saa siirtää tai viivästyttää lasten ja nuorten

palveluiden muita tilainvestointeja.

Esittelijän ehdotus

Lasten ja nuorten lautakunta puoltaa sisäliikuntahallin

rakentamista 4.9.2020 päivätyn loppuraportin mukaisesti Amiksen

lämmitettävän tekonurmen päälle ja tekonurmen siirtämistä ja

peruskorjaamista sekä esittää edellä olevan lausuntonaan. Lasten

ja nuorten lautakunta katsoo, että rakennettava sisäliikuntahalli

edistää lasten ja nuorten liikkumis- ja harrastamismahdollisuuksia,

mutta liikuntatilojen käyttömenojen korotukset eivät saa estää

lasten ja nuorten liikkumisharrastusta. Lisäksi lautakunta

edellyttää, että koulujen liikuntatilojen mahdolliset lisääntyvät

kustannukset lisätään lasten ja nuorten palveluiden

käyttömenoihin. Lasten ja nuorten lautakunta yhtyy näkemykseen,

että mikäli näiden hankkeiden ja muiden elinvoimaa tavoittelevien

hankkeiden positiiviset tulovaikutukset kaupungin

tuloslaskelmassa eivät riitä kattamaan kasvavia menoja, tulee

tämä epäsuhta ratkaista muilla keinoin kuin lasten ja nuorten

peruspalvelujen karsimisella.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Ilpo Heltimoinen ehdotti Taija

Myyrän ja Timo Lammen kannattamana, että esittelijän ehdotus

hyväksytään muuten, mutta loppuun lisätään, että ”Lasten ja

nuorten lautakunta edellyttää pesäpallon harjoitustilojen

turvaamisen esimerkiksi ostopalveluna”.

Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu

ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti

äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän

ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ilpo

Heltimoisen tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys

hyväksyttiin.

Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kolme (3) lasten ja

nuorten lautakunnan jäsentä (Iljin, Koskenranta, Puolakka)

äänestivät JAA ja seitsemän (7) lasten ja nuorten lautakunnan

jäsentä (Alander, Heltimoinen, Ikävalko, Lampi, Myyrä,

Pykäläinen, Moilanen) äänestivät EI. Yksi jäsen oli poissa.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän

ehdotuksen Ilpo Heltimoisen ehdottamalla lisäyksellä.

Täytäntöönpano

Toimitilatoimikunta