Kaupunkikehityslautakunnan lausunto monitoimiareenasta  
Liittyy asiahallinnan asiaan:  
LPR/532/00.00.01.06/2018  
Esittelijä:  
puh.  
Elinvoiman ja kaupunkikehityksen  
toimialajohtaja Pasi Leimi  
040 740 1643  
Valmistelija/lisätiedot:  
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä  
Kaupungininsinööri Olli Hirvonen  
Yrityspalvelupäällikkö Eeva  
Pihlajaniemi  
puh.  
040 653 0745  
040 670 1566  
044 052 3056  
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen  
Asemakaava-arkkitehti Matti  
Veijovuori  
040 081 5284  
040 660 5662  
Kaupungingeodeetti Riitta Ruutiainen 040 718 0954  
Tuotantopäällikkö Sanni Simonen  
040 158 2832  
Oheismateriaali  
1. Luonnos uudesta harjoitusjäähallista Kisapuistoon  
2. Lappeenrannan Kaupunkikeskusta - LAKES ry:n lausunto  
kaupunkikehityslautakunnalle monitoimiareenan sijoituspaikasta  
Toimitilatoimikunta on pyytänyt 31.8.2020 tekemällään  
päätöksellä kaupunkikehityslautakunnalta lausuntoa 30.9.2020  
mennessä monitoimiareenaa koskevasta loppuraportista sekä  
toimitilatoimikunnan käsittelyssä olleesta viranhaltijaesityksestä.  
Toimitilatoimikunta on pyytänyt ottamaan kantaa myös areenan  
sijoituspaikkakysymykseen, vaihtoehtoihin VE 1 ja VE 2.  
Hankesuunnitteluvaiheen kaikki aineisto sekä muu  
asiakokonaisuuteen liittyvä aineisto on nähtävillä kaupungin  
Kaupunkikehityslautakunta arvioi monitoimiareenan  
rakentamispäätöstä ja sen sijoituspaikkaa kaupungin elinvoiman  
ja kehittämisen näkökulmasta.  
Taustaa  
Kaupunginvaltuusto päätti asiasta 24.9.2018 § 392 seuraavaa:  
”Monitoimiareenahankkeen ja sisäliikuntahallihankkeen  
jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettaman  
toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon  
kanssa. Jatkovalmistelussa tulee ensin selvittää avoimella haulla  
ulkopuolisten tahojen kiinnostus monitoimiareena -hankkeen  
toteuttamiseen yhteistyössä Lappeenranta -konsernin kanssa  
joko VE1:n mukaan Lappeenkadun päälle tai VE2:n mukaan  
Kisapuistoon ja että pidetään nykyjäähallin peruskorjaus/-  
korjaaminen yhtenä vaihtoehtona.  
Yhteistyökumppaneiksi ilmoittautuneiden tahojen kanssa  
käydyissä neuvotteluissa saatu kokonaistaloudellisesti edullisin  
lopputulos Lappeenranta - konsernille ja sen perusteella laadittu  
ehdotus hankkeen toteuttamistavasta, toteuttamisaikataulusta,  
kokonaiskustannusarviosta, rahoittamistavasta ja vaikutuksista  
sekä selvitys käyttökustannusten nousun rahoittamisesta eri  
vaihtoehdoissa kaupungin talousarvioon tulee saattaa  
kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hankeasia  
kokonaisuudessaan sen jälkeen kaupunginvaltuuston  
päätettäväksi.  
Kaupunginvaltuusto antaa toimitilatoimikunnan tehtäväksi  
valmistella samanaikaisesti monitoimiareenan jatkovalmistelun  
kanssa sisäliikuntahallin toteuttamis- ja rahoittamisselvityksen.  
Sisäliikuntahallin toteuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto.”  
Monitoimiareenan sijoittuminen tuli tutkia valtuuston päättämien  
vaihtoehtojen mukaan joko kaupunkikeskustaan Lappeenkadulle  
ja niin, että sen yhteyteen sijoittuisi mahdollisesti myös hotelli ja  
asuinkerrostalohankkeita sekä toisena vaihtoehtona areenan  
sijoittaminen Kisapuiston nykyisen jääurheilukeskuksen alueelle.  
Asian valmistelua ja tilattua konsulttiselvitystä on ohjannut  
ohjausryhmä, joka kokouksessaan 2.4.2020 on todennut, että  
konsulttityön tuloksena on valmistunut loppuraportit  
monitoimiareenasta ja sisäliikuntahallista, joiden pohjalta asia  
voidaan saattaa viimeisten tarkistusten jälkeen luottamuselinten  
käsiteltäväksi.  
Toimitilatoimikunta päätti kokouksessaan 31.8.2020, että uuden  
monitoimiareenan/ jääareenan sijoituspaikkavaihtoehtoina  
pidetään edelleen VE1 Lappeenkatu ja VE2 Kisapuisto.  
Samalla toimitilatoimikunta edellytti, että myös monitoimiareenan  
käyttömenot on selvitettävä päätöksentekoa varten molemmissa  
em. vaihtoehdoissa.  
Kaupunkikehityslautakunnan lausunto  
Lappeenrannan kaupungin yhtenä keskeisenä strategisena  
tavoitteena on olla elävä ja vetovoimainen tapahtumakaupunki,  
jossa on tarjolla monipuolisia tapahtumia kaikille, sekä asukkaille  
että matkailijoille. Elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialan  
keskeisinä strategisina tavoitteina on kasvua yrityksille, toimiva  
infra, tehokas kaupunkirakenne ja merkityksellinen ympäristö. Nyt  
valmistelussa oleva monitoimiareena hanke sijoittautuessaan  
Lappeenkadulle, tukee toimialan kaikkia keskeisiä strategisia  
tavoitteita.  
-
VE 1 Lappeenkatu  
Monitoimiareena sijoittuu alustavien luonnosten mukaan  
Lappeenkadun ja Kauppakadun sekä osittain uudelleen linjattavan  
Mutkakadun väliselle alueelle. Areenarakennus sekä siihen liittyvät  
pysäköinti- ja huoltoalueet sijoittuvat osin kaupungin omistamalle  
maalle, osin yksityisen omistamalle alueelle. Monitoimiareenaa  
varten on tehtävä ennen rakentamista maanhankintaa. Lisäksi  
uudisrakennuksen alta on purettava olemassa olevia rakennuksia.  
Lappeenkadun alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa  
keskustatoimintojen aluetta, jolla kaupalliset ja julkiset palvelut  
sekä kulttuuripalvelut painottuvat (C-1, C-2). C-1-alueen  
tavoiteltava rakentamistehokkuus vaihtelee välillä e=2 ja e=4.  
Yleiskaavamerkinnät mahdollistavat monitoimiareenan  
sijoittamisen alueelle.  
Voimassa olevassa asemakaavassa monitoimiareenalle kaavailtu  
alue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL),  
asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), huoltoasemarakennusten  
korttelialuetta (LH) ja katualuetta. Hankkeen toteuttamiseksi on  
tehtävä asemakaavan muutos, jossa muodostetaan areenaa  
varten korttelialue ja osoitetaan mm. tarvittavat katujärjestelyt.  
Nykyaikaisen monitoimiareenan toiminta-ajatukseen kuuluu, että  
se palvelee jääurheilun ja muun liikunnan lisäksi mm. messu- ja  
tapahtumatoimintaa. Lisäksi monitoimiareenan yhteyteen on  
mahdollista sijoittaa myös muuta yritystoimintaa, kuten ravintola- ja  
majoitustiloja, liiketiloja sekä erilaisia viihde-, elämys- ja  
hyvinvointipalveluja. Lappeenkatu-vaihtoehdossa areena  
integroituu osaksi ydinkeskustan toimintoja niitä täydentäen ja  
tukien. Suuret asiakasvirrat mahdollistavat monipuoliset kaupalliset  
toiminnat vaikkakaan areenasta ei ole suunnitteilla kauppakeskusta  
vaan urheilu- ja tapahtumatoimintaan liittyvää liiketilaa tarvittavassa  
laajuudessa. Monitoimiareenalle on sijaintinsa vuoksi löydettävissä  
ydinkeskustassa Kisapuistoa paremmin ympärivuotista käyttöä.  
Keskeisesti sijaitseva areena täydentää keskustan kaupallisia  
palveluja ja lisää keskustan vetovoimaa. Toisaalta areenan  
käyttäjiä palvelee myös keskustan monipuolinen ravintola- ja  
majoitustarjonta sekä liiketilatarjonta.  
Lappeenkatu-vaihtoehto ei mahdollista monitoimiareenan  
yhteiskäyttöä harjoitushallin ja UK-areenan kanssa eikä se tarjoa  
hallien ylläpitoon liittyviä synergiaetuja. Harjoituskäytön tarpeisiin  
on kuitenkin mahdollista vastata kattamalla Kisapuiston tekojään  
koillispuolella sijaitseva nykyinen kaukalo. Tällöin turnauksissa ym.  
tapahtumissa Kisapuistossa olisi käytettävissä entinen määrä  
halleja ilman siirtymäkuljetuksia ja käytettävien kaukaloiden määrä  
pysyisi nykyisellään. Ratkaisu pienentäisi myös tekojään  
ylläpitokustannuksia.  
Ydinkeskustaan sijoittuva Lappeenkadun vaihtoehto edellyttää  
muutoksia katujärjestelyihin Lappeenkadun ympäristössä.  
Lappeenkadun ja Mutkakadun linjausta joudutaan muuttamaan ja  
niiden ajoratoja kaventamaan. Lisäksi Lappeenkadun  
kaistajärjestelyitä tulee muuttaa. Samoin Taipalsaarentien ja  
Lappeenkadun risteystä tulee muuttaa, jotta Taipalsaarentieltä  
pääsee kääntymään myös itään Lappeenkadulle. Lappeenkadun  
eteläsivulle rakennetaan uusi tukimuuri. Lisäksi on tehtävä mm.  
pelastustie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Jatkosuunnittelussa  
tulee kiinnittää erityistä huomiota saattoliikenteen toimivuuteen ja  
kevyen liikenteen olosuhteisiin varsinkin Mutkakadulla sekä  
Kauppakadulla.  
Kokonaisuutena Lappeenkadun alue on erittäin hyvin  
saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla, erityisesti kestävän  
liikkumisen muodoilla eli joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen.  
Areenan sijainti Lappeenkadulla on hyvin keskeinen ja sen  
lähialueella asuu yli 12 000 asukasta. Alue on myös hyvin  
saavutettavissa sekä vt 6:lta ja se on kävelymatkan päässä  
rautatieasemalta.  
Joukkoliikenteen keskustan pysäkit sijaitsevat Koulukadulla, josta  
on noin 400 metrin matka monitoimiareenan pääovelle. Vastaava  
etäisyys on Kisapuistossa pysäköintialueen laidalta jäähallin  
pääovelle. Kaikki paikallisliikenteen sekä lähiliikenteen linjat  
kulkevat Koulukadun pysäkkien kautta ja näiden avulla koko  
kaupungin joukkoliikennealueelta on mahdollista kulkea  
joukkoliikenteellä monitoimiareenan tapahtumiin. Joukkoliikenteen  
aikatauluja voidaan muuttaa tapahtumien aikataulujen kanssa  
yhteensopiviksi ja tämä ei vaadi erillisiä lisävuoroja tai lisäkalustoa.  
Keskustassa monitoimiareena on keskeisellä paikalla pyöräilyn  
pääreittien näkökulmasta ja sijaitsee nykyisen pääreitin varrella.  
Liikenteellisen sijaintinsa puolesta paikka soveltuu erittäin hyvin  
nykyaikaisen keskusta-areenan toiminta-ajatukseen.  
Areena tukeutuu lähes kokonaan keskustan nykyisiin  
pysäköintilaitoksiin ja pysäköintipaikkoihin. Areenan välittömässä  
ympäristössä on 2577 pysäköintipaikkaa pysäköintilaitoksissa sekä  
lisäksi kadunvarsilla 532 paikkaa kesällä ja 381 paikkaa talvella.  
Lähinnä monitoimiareenan huollon tarpeisiin on mahdollista  
osoittaa muutamia kymmeniä autopaikkoja areenatontin  
länsiosaan.  
Tapahtuman aikaisen liikenteen toimivuustarkastelussa on tutkittu  
liikenteen toimivuutta uuden monitoimiareenan osalta. Käytettävät  
pysäköintialueet sijoittuvat tasaisesti keskustan pääreittien  
läheisyyteen, minkä ansiosta myös liikenne jakautuu tasaisesti eri  
tulosuunnille. Mitoituksessa käytetyn 1200 ajoneuvon  
lisääntyminen tapahtumien aikana ei aiheuta merkittäviä jonoja ja  
odotuksia, kun iltahuipputunnin liikennemäärä ei kasva yli 30%.  
Lappeenkadun areena sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle ja  
näkyvälle paikalle. Rakennuksen muotoon, julkisivujen jäsentelyyn  
ja katutason arkkitehtuuriin tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää  
erityistä huomiota. Erityisesti tulee välttää pitkien julkisivujen  
monotonista vaikutelmaa, mitä voidaan ehkäistä seinäpintojen  
jäsentelyllä väri- ja materiaalivaihdoksin. Rakennusta ympäröivät jo  
nykyisin useat kookkaat liike- ja toimistorakennukset, kuten  
kauppakeskus Galleria ja maakuntagalleria sekä kauppakeskus  
IsoKristiina. Monitoimiareena sopeutuu siten mittakaavaltaan ja  
luonteeltaan varsin hyvin ympäröivään rakennuskantaan.  
Huolellisella suunnittelulla areenasta on mahdollista muodostaa  
keskustalle identiteettiä antava ja näkyvä rakennus.  
-
VE 2 Kisapuisto  
Kisapuiston uusi monitoimiareena sijoittuu alustavien luonnosten  
mukaan alueen länsiosaan UK-areenan luoteispuolelle. Alue  
toimii tällä hetkellä pääosin pysäköintialueena. Tuleva  
areenarakennus sekä siihen liittyvät pysäköinti- ja huoltoalueet  
sijoittuvat kokonaisuudessaan kaupungin omistamalle maalle.  
Kisapuiston alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa julkisten  
palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Merkintä mahdollistaa  
monitoimiareenan sijoittamisen alueelle. Voimassa olevassa  
asemakaavassa areenalle kaavailtu alue on urheilutoimintaa  
palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU) ja puistoa (VP).  
Hankkeen toteuttamiseksi on tehtävä asemakaavan muutos,  
jossa laajennetaan YU-korttelialuetta sekä osoitetaan  
rakennuksen edellyttämä rakennusoikeus ja tarvittavat liikenne- ja  
pysäköintijärjestelyt.  
Vaihtoehto lisää Kisapuiston vetovoimaa jääurheilukeskuksena.  
Se mahdollistaa yhteiskäytön harjoitushallin ja UK-areenan  
kanssa sekä hallin ylläpitoon liittyvät synergiaedut. Lähekkäin  
sijaitsevat suorituspaikat mahdollistavat sen, että turnauksissa  
ym. tapahtumissa käytettävissä on useita halleja ilman  
siirtymäkuljetuksia.  
Kisapuistoon sijoittuva areenavaihtoehto edellyttää muutoksia  
lähialueen katujärjestelyihin. Monitoimiareenan sijoittaminen  
Kisapuistoon edellyttää uuden tonttiliittymän avaamista  
Lauritsalantieltä Kisapuistoon Lepolan hautausmaan ja  
Parkkarilan asuinalueen välistä. Uusi tonttiliittymä mahdollistaa  
areenan liikenteen järjestämisen siten, että se ei suuntaudu  
asuinalueiden katuverkkoon. Tämän lisäksi tehdään toinen  
tonttiliittymä Kisapuiston itäpuolelta Kisakadulta, jota voidaan  
käyttää purkamaan mahdollisia ruuhkia. Uusi tonttiliittymä on  
mahdollista linjata siten, että se ei katkaise Kisapuiston alueen  
olemassa olevia liikuntareittejä. Uuden tonttiliittymän ansiosta  
Kisapuistoon ei ole tarpeen rakentaa aiemmin kaavailtua rautatien  
alittavaa yhteyttä Harapaisentieltä. Liikenteen toimivuuden kannalta  
Lauritsalantielle tulee kuitenkin tehdä liikenneympyrä  
Parkkarilankadun risteykseen.  
Kisapuiston alueelle on mahdollista sijoittaa areenan vaatimat  
pysäköintialueet. Areenarakennuksen alle jäävät nykyiset  
pysäköintipaikat voidaan korvata purettavan vanhan jäähallin  
paikalle rakennettavalla pysäköintialueella. Koska alue sijaitsee  
ydinkeskustan ulkopuolella, se tukeutuu vähemmän kevyeen  
liikenteeseen, kuin Lappeenkadun vaihtoehto. Kisapuistoon  
rakennettaisiin uusi kevyen liikenteen väylä, johon pääsee  
pääpyörätieverkosta, mutta matka pitenee keskustan ja  
länsialueen osalta verrattuna Lappeenkadun vaihtoehtoon.  
Arvioitu pysäköintipaikkojen määrä on noin 1200 autopaikkaa,  
joista osa voi sijoittua purettavan vanhan jäähallin paikalle.  
Liikenteen toimivuustarkastelussa on tutkittu 1200 ajoneuvon  
liikkuminen Kisapuiston tapahtumiin. Liikenneverkon uudistuksien  
jälkeen ajoneuvoliikenne toimii kyseisellä paikalla.  
Kisapuistoon on tällä hetkellä järjestetty joukkoliikenne erillisillä  
vuoroilla SaiPan pelien osalta. Nämä ovat tulleet Skinnarilan ja  
Voisalmen alueilta. Vuorojen lisääminen ympäri kaupunkia ei ole  
mahdollista, koska paikallisliikenteen linjoja ei voida kierrättää  
Kisapuiston kautta. Lisäksi erillisten joukkoliikennevuorojen  
lisääminen tuo lisäkustannuksia.  
Kisapuiston alueelle rakennettavat ja parannettavat  
pysäköintialueet merkitsevät päällystettyjen alueiden  
laajenemista, mikä lisää alueella muodostuvien hulevesien  
määrää. Tämä edellyttää lisäinvestointeja hulevesien johtamiseen  
ja käsittelyyn.  
Kisapuiston alueelle sijoittuvalla monitoimiareenalla ei ole  
merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia, sillä se sijoittuu  
olemassa olevien, samankaltaisten liikuntarakennusten viereen.  
Lisäksi alue on metsä- ja puistoalueiden ympäröimä, joten uudella  
rakennuksella ei ole sijainnistaan johtuvaa imago- ja  
näkyvyysarvoa.  
Kokonaisuutena muiden, kuin jääurheilutapahtumien sekä  
kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ovat Kisapuistossa  
huomattavasti vähäisemmät kuin keskustassa. Alueelle tehtävät  
investoinnit hyödyttävät liikuntakäyttöä, mutta eivät vahvista  
Lappeenrannan asemaa erilaisten tapahtumien  
järjestämispaikkakuntana. Kisapuisto-vaihtoehto ei myöskään  
edistä keskustan kehittämistä ja vahvista sen elinvoimaa.  
Taloudelliset ja elinkeinopoliittiset vaikutukset  
Monitoimiareenahankkeen toteutuessa molemmilla vaihtoehdoilla  
(Lappeenkatu ja Kisapuisto) on alueen elinvoimaisuutta  
merkittävästi parantava vaikutus sekä rakentamis- että  
toimintavaiheen aikana.  
Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset jakautuvat koko  
rakennusajalle. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa  
monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen  
työllisyysvaikutukset ovat 510 henkilötyövuotta (htv), mikä on 80  
htv enemmän kuin Kisapuiston vaihtoehdossa.  
Henkilötyövuosien (htv) aikaansaama verotulovaikutus on  
vastaavasti rakentamisvaiheen aikana Lappeenkadun  
vaihtoehdossa noin 2,4 milj. €, mikä on 0,5 milj. € enemmän kuin  
Kisapuiston vaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa  
henkilötyövuosien palkkatulon aikaansaama ostovoiman lisäys  
tuo merkittävän piristysruiskeen aluetalouteen.  
Suurimmat erot erityisesti toimintavaiheen vaikutuksista  
Lappeenrannan elinkeinoelämälle tulevat hankkeen suorista ja  
välillisistä vaikutuksista työllisyyteen ja käytettyyn rahaan  
tapahtumien aikana. Molemmissa sijaintivaihtoehdoissa  
käytettävä rahamäärä erilaisiin palveluihin tapahtumapaikalla on  
arvioitu samaksi (50 € / kävijä), mutta tapahtuman ulkopuolella  
tapahtuva kulutus on arvioitu 2 kertaa suuremmaksi  
Lappeenkadun vaihtoehdossa eli keskimäärin 80 €/ kävijä.  
Muualla tehtyjen selvitysten mukaan noin kaksi kolmasosaa  
kulutuksesta tapahtuu tapahtumapaikan läheisyydessä, ja  
kohdistuu erityisesti ravitsemispalveluihin, majoituspalveluihin  
sekä muihin ostoksiin. Luonnollisesti keskusta-alueella on  
enemmän palveluita kuin Kisapuistossa, joten tästä näkökulmasta  
Lappeenkadun vaihtoehdon positiiviset vaikutukset aluetalouteen  
ovat kiistatta suuremmat.  
Mikäli tapahtumia olisi 40 vuodessa (sis. liigapelit) ja  
tapahtumassa keskimäärin 2 000 kävijää, toisi tämä 80 000  
tapahtumakävijää vuodessa. Selvitysten mukaan  
tapahtumakävijän keskikulutus on 130 €. Lappeenkadun  
vaihtoehdossa tapahtuman ulkopuolella tapahtuvan kulutuksen  
vaikutus henkilötyövuosiin vuodessa on vastaavasti arvioitu  
Lappeenkadun (100 htv/ vuosi) vaihtoehdossa 2 kertaa  
suuremmaksi kuin Kisapuiston (50 htv/ vuosi) vaihtoehdossa.  
Työllisyysvaikutusten vaikutukset verokertyminä ovat vastaavasti  
suuremmat Lappeenkadun vaihtoehdossa.  
Elinvoimaisuuden kannalta merkittävästi suurin vaikuttava ja  
suurin muuttuja on tapahtumien myynti. Edellä esitetyillä  
tapahtumien ja tapahtumakävijöiden määrällä sekä kulutuksella  
tapahtumakävijöiden kulutus kokonaisuudessaan olisi  
Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 10,4 milj. €/ vuosi ja  
Kisapuiston vaihtoehdossa noin 7,2 milj. €/ vuosi.  
Monitoimiareenassa sijaitsevien liiketilojen ja ravintoloiden  
arvonlisäys (100 htv/ vuosi, verotulokertymä 0,5 milj. €)  
aluetalouteen on molemmissa vaihtoehdossa sama. Tämä ei ole  
suoraan nettolisäystä, sillä osa toiminnasta siirtyisi vanhoista  
tiloista uusiin.  
Tapahtumien aikaansaamat hyödyt ovat riippuvaisia  
osallistujamäärästä, osallistujien kulutuksesta tapahtumapaikalla  
ja muualla kaupungissa sekä siitä, missä suhteessa tapahtumaan  
osallistuu paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Liigapeleissä  
kävijät ovat pääosin paikallisia, mutta myös maakunnasta sekä  
laajemmin myös muualta Suomesta.  
Edellä kuvattujen yhteiskuntataloudellisten vaikutusten  
kohdentuminen suoraan Lappeenrantaan voidaan laskea olevan  
n. 86 % esitetyistä työllisyys- ja verotulovaikutuksista.  
Suomessa on parhaillaan useita areenahankkeita valmistelussa  
Lappeenrannan lisäksi. Yleinen trendi on, että uudet  
monitoimiareenat rakennetaan luontaisten asiakasvirtojen lähelle  
ydinkeskustaan. Sijainti keskustassa tuo myös erinomaisen  
saavutettavuusedun kaikilla kulkumuodoilla ja helpottaa  
tapahtumien myyntiä hotellien ja palveluiden ollessa välittömässä  
läheisyydessä.  
Uusi moderni monitoimiareena mahdollistaa jo itsessään upeat  
puitteet tapahtumajärjestäjille kaupungin ydinkeskustassa. Lisäksi  
toimivat, modernit ja sääriskittömät puitteet mahdollistavat  
Lappeenrannan aseman varteenotettavana vaihtoehtona  
isommillekin musiikkitapahtumille ja -kiertueille ympärivuotisesti.  
Tapahtumat liittyvät oleellisesti myös matkailuelinkeinoon, joka on  
Lappeenrannan ja Saimaan alueen yksi strategista kärjistä.  
Päätettäessä monitoimiareenasta tulisikin nähdä pidemmälle  
tulevaisuuteen sekä siihen, miten Lappeenranta asemoi itsensä  
tavoitellessaan alueelle ulkopaikkakuntalaisia matkustajia.  
Tapahtumajärjestäjille ja -kävijöille Lappeenkadun vaihtoehto on  
paras. Lappeenkadun vaihtoehto toisi myös paljon kaivattua  
elävyyttä keskustaan ja näyttäytyisi alueen ulkopaikkakuntalaisille  
opiskelijoille positiivisena imago ja pito-/vetovoimatekijänä.  
Energia-, ilmasto- ja kiertotalousnäkökulma  
Vaikka varsinaista ilmastovaikutusten arviointia ei ole tehty, on  
arvioitu, että keskustavaihtoehto on elinkaaren  
kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta parempi. Suurin osa  
käytönaikaisista päästöistä tulee käyttäjien liikkumisesta omilla  
autoilla. Tässä suhteessa keskustavaihtoehto on parempi ja antaa  
mahdollisuuksia kehittää käyttäjille ja katsojille palveluita, jotka  
kannustavat joko joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn  
käyttöön.  
Monitoimiareenan rakentaminen luo erinomaisen mahdollisuuden  
hiilineutraalin ja lähes nollaenergian rakentamisen ratkaisujen  
toteuttamiselle ja esittelemiselle. Vuoden 2025 jälkeen sekä  
kaupungin käyttämä sähkö että kaukolämpö ovat hiilineutraaleja.  
Tällöin käytön aikainen energia on käytännössä ilmastoneutraalia.  
Rakennus antaa mahdollisuuden kuitenkin myös uusien  
energiaratkaisujen käyttöön, mikä saattaa tuoda mahdollisuuksia  
hyödyntää hankkeessa esim. EU:n Green Deal rahoitusta.  
Monitoimiareenan rakennuksen suora elinkaaren aikainen  
ympäristövaikutus tai mahdollisuus energiatekniikan  
soveltamiseen ei teknisesti merkittävästi riipu  
sijaintivaihtoehdoista.  
Kiertotalouden näkökulmasta keskusta- sekä  
Kisapuistovaihtoehto edellyttävät merkittäviä purku- ja  
saneeraustoimenpiteitä alueella, minkä johdosta syntyy  
purkujätteitä, kuten betonia ja tiiltä sekä rakennusosia. Näiden  
hyödyntämiseen ja käyttöön alueella tulee paneutua  
toteutussuunnitteluvaiheessa. Se myös vähentäisi uuden  
rakennuksen rakentamisvaiheen hiilijalanjälkeä.  
Osallistaminen ja vuorovaikutteinen suunnittelu  
Vaihtoehdosta riippumatta monitoimiareenan kaavoituksen  
asemakaavaprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeesta  
tiedottamiseen sekä eri väestö- ja intressiryhmien osallistamiseen.  
Asemakaavaa koskevaa päätöksentekoa varten arvioidaan  
ennakkoon kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset. Näihin  
kuuluvat mm. taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset.  
Vaikutusten arviointia varten teetetään monipuolinen ja riittävän  
yksityiskohtainen kolmiulotteinen havainnemateriaali.  
Yhteenveto  
Keskustassa sijaitsevalla Lappeenkadun alueella (VE 1) on  
enemmän positiivisia vaikutuksia kaupunkikehittämisen ja  
elinvoiman näkökulmasta. Pelkän liikuntainvestoinnin sijasta  
Lappeenkadun monitoimiareena on keskustan toimintoja tukeva  
elinkeinopoliittinen hanke, joka vahvistaa Lappeenrannan asemaa  
erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana ja tukee keskustan  
kaupallista kehittämistä ja vetovoimaa. Lappeenkadun  
vaihtoehdossa kestävän liikkumisen käyttäminen on todellinen  
vaihtoehto tapahtumiin osallistuville. Lappeenkadun vaihtoehdon  
heikkoutena on se, että se ei tarjoa lähekkäisten hallien  
yhteiskäyttöön ja ylläpitoon liittyviä etuja. Harjoittelumahdollisuuksia  
on kuitenkin mahdollista lisätä muuttamalla Kisapuiston tekojään  
yhteydessä oleva kaukalo harjoitushalliksi.  
VE 2 lisää Kisapuiston vetovoimaa jääurheilukeskuksena. Se  
mahdollistaa yhteiskäytön harjoitushallin ja UK-areenan kanssa  
sekä hallien ylläpitoon liittyvät synergiaedut. Alueelle tehtävät  
investoinnit hyödyttävät liikuntakäyttöä, mutta eivät vahvista  
Lappeenrannan asemaa erilaisten tapahtumien  
järjestämispaikkakuntana. VE 2 ei myöskään vahvista keskustan  
kehittämistä, sen elinvoimaa tai kestävän liikkumisen käyttöä.  
Esittelijän ehdotus  
Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon  
monitoimiareenasta toimitilatoimikunnalle ja että  
kaupunkikehityslautakunta päättää, että areena tulisi sijoittaa  
VE 1:n mukaisesti keskustaan.  
Päätös  
Esittelijä lisäsi päätösesitykseen kohdan Taloudelliset ja  
elinkeinopoliittiset vaikutukset viimeiseksi kappaleeksi:  
Molemmat vaihtoehdot aiheuttavat valmistuttuaan merkittävää  
lisäystä kaupungin käyttötalouskuluihin. Kasvavien kulujen takia  
on muualla kaupungin toiminnassa tehtävä sopeutustoimia, joilla  
voi olla myös merkittäviä vetovoima- ja elinvoimavaikutuksia.  
Käyttötaloussuunnitelma uuden areenan toiminnan  
aloitushetkestä eteenpäin on laadittava heti, ja sen  
vaikutusarvioinnit huomioitava lopullisessa päätöksenteossa.  
Asiasta käydyn keskustelun aikana Kalle Saarela teki Kai  
Karhukorven kannattamana seuraavan muutosesityksen:  
VE 2 lisää Kisapuiston vetovoimaa jääurheilukeskuksena. Se  
mahdollistaa yhteiskäytön harjoitushallin ja UK-areenan kanssa  
sekä hallien ylläpitoon liittyvät synergiaedut.  
Kisapuisto on luonnollinen ja perinteinen keskittymä jääurheilulle  
Lappeenrannassa. Kisapuisto tarjoaa luonnollisen synergiaedun  
jääurheilulle. Kisapuisto tarjoaa myös kokonaisuutena keskustaa  
kustannustehokkaamman ratkaisun. Esitettyä katettua  
kaukaloa/harjoitteluhallia ei tule rakentaa Kisapuiston  
hiekkatekonurmen / tekojään yhteyteen, koska jäähallin sijaitessa  
Kisapuistossa ei uusille jääurheilutiloille ole nyt esitetyin tiedoin  
tarvetta. Myös esitetyn harjoitteluhallin tarpeellisuudesta,  
kustannuksista ja rahoituksesta, sekä sijainnin vaikutuksesta  
muille urheilulajeille ja liikuntapaikkojen käyttäjille tulisi tehdä  
selvitys ennen kuin harjoitushallia voisi järkevästi edes harkita.  
Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon  
monitoimiareenasta toimitilatoimikunnalle ja että  
kaupunkikehityslautakunta päättää, että areena tulisi sijoittaa  
VE 2:n mukaisesti Kisapuistoon.  
Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka  
kannattavat esittelijän muutettua esitystä äänestävät JAA ja ne,  
jotka kannattavat Kalle Saarelan tekemää esitystä, äänestävät EI.  
Äänestysesitys hyväksyttiin.  
Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4)  
kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Grönlund,  
Thomander-Tiainen, Virolainen) äänestivät JAA ja seitsemän (7)  
kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Junttila, Kaijanen, Karhu,  
Karhukorpi, Kemppainen, Näivä, Saarela) äänestivät EI.  
Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Kalle Saarelan  
esityksen.